Sivellin, saha ja sakset

                                            (Kuvaan on tekoälyllä lisätty miehelle parta, muu on aitoa.) Historiallisen puvun aihio on joskus 90-luvulla  Santahaminan upseeritanssiaisiin itse suunnitteltu ja ommeltu juhlapuku. Lupasin mennä tanssiaisiin ystäväni aveciksi. Samalla se tarkoitti puvun hankkimista. Tein sinivihreän, laajahelmaisen ja miehustaltaan mustan, samettisen ja tyköistuvan puvun, jossa on puffimaiset lampaanlapahihat. Aioin jo jossain vaiheessa luopua puvusta, koska en enää tulisi käyttämään sitä koskaan juhlapukutarkoituksessa. Onneksi en kuitenkaan tullut hävittäneeksi sitä, vaan se jäi vaatehuoneen perukoille henkariin roikkumaan. 2020-luvun alkupuolella innostuin lukemaan tarinoita1500-luvun Englannin hovista katsottuani Katariina Aragonialaisen elämästä kertovaa sarjaa Espanjalainen prinsessa. Sen jälkeen luin Philippa Gregoryn kirjan, j...

                   Kun olohuoneen rahilla on hujan hajan puikot ja erivärisiä lankoja ja tekee mieli näpertää jotain, saatta syntyä mitä vaan. Viime syksynä innostuin tekemään erilaisia pikkuotuksia. Lampaan olin tehnyt jo aiemmin käsityötunnille alakouluun esimerkiksi neuleharjoitteen muokkaamisesta maskotiksi. Myös hiiriä ja pupuja oli tullut aiemmin väkerrettyä sekä puikoilla että virkkuukoukulla.           Lempihahmokseni muodostui kuitenkin ankka, josta tuli mielestäni oikein ankkamainen. Ankka kylpee sinkkiämpärissä ja sillä on kirjailtu pyyheliina.              Äitilammas on siis vanhaa tuotantoa ja kässäntunnille tehty.Sille neuloin kaveriksi pikkulampaan. Äitilammas rentoutuu kylpylässä lukemalla lehdestä pörssikurssien tilannetta. Pikkulammas kylpee Arabian vihreässä pikkukupissa.                    ...